Crazy things what you do

En ole ennen muuten tajunnutkaan kuinka ahdasmielinen äitini on. Kun katselin eilen jotain homoista kertovaa ohjelmaa, päätin kysyä ohi kulkevalta äidiltäni mitä mieltä hän on homoista. Ja vastaus yllätti minut ihan täysin. Vaikka en oikein pidä vanhemmistani, niin olisin olettanut heidän olevan edes hieman hyväksyväisempiä. Rakas äitini nimittäin sanoi että Jumalahan on tarkoittanut naisen ja miehen yhteen, ja homot eivät ole siksi hyväksyttäviä. Eihän äitini edes usko johonkin Jumalaan! Ja sitten tulee ja selittää jotain tälläistä. Tai ehkä hänellä on pakkomielle suojella minua kaikenlaiselta 'erikoiselta', vaikka homot ovat yhtä normaaleja kuin heterot, ainakin nykypäivänä.

Järkytyin tästä asiasta aika paljon, sillä oma mielipiteeni homoista on hyvin yksinkertainen; ihmisiähän hekin ovat, ja eihän sitä sukupuoleen rakastuta. Harmittelen tässä nyt että omistan tuollaisia sukulaisia, jotka eivät vain pidä homoista...

Ja vaikka itse olen hetero, suren kaikkien homojen (ja totta kai myös lesbojen) puolesta sitä, että maailmassa elää edelleen ahdasmielisiä ihmisiä.. Sen takia ajattelinkin tunkea tähän postaukseen hieman poikarakkautta:

I just can't let it go

Taas tuli hieman riideltyä perheen kanssa. Että ne osaa joskus olla ärsyttäviä. Valittavat joka asiasta ja huomattivat taas alakuloisuudestani siihen äänensävyyn että 'parasta olisi jos alkaisit nyt heti hymyillä'. Mutta ei ne ymmärrä mun tilannetta. Oma syyhän se on - kun en vaan osaa avautua kenellekkään.

Feel the beat now
If you’ve got nothing left
Say I don’t wanna be in love
I don’t wanna be in love

Today i won't smile

ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄKKKKK!!! Miks ihmeessä Espanja voitti? Tosin näyn käy aina, se joukkue jota kannustan häviää. Joten kai tähän pitäisi jo tottua... ;)

Mutta sitten, vähän vakavimpiin asioihin. Nimittäin paskaan elämään, josta itse joudun kärsimään. Kaikilla sitä harmia ei kuitenkaan ole. Vain jotkut masentuvat ja eivät näe enää valoa missään, mutta joillekkin elämä hymyilee. Itse kuulun tuohon masentuneeseen ryhmään. En joskus ymmärrä mitä järkeä elämässä on, kun se ei ole kovinkaan kiva minulle. Kaikista pahinta on se, että tästä ei voi puhua oikeen kenellekkään. Kaverini eivät tiedä että olen alakuloinen ja pohdin itsemurhaa, vanhempani tietävät mutta vain raivostuvat asiasta ja syyttävät minua siitä että olen koko ajan huonolla tuulella. Mutta he eivät ymmärrä. Joten sallittakoon tuollainen vittuilu heille, vaikka se sattuukin.

Masennukseni alkoi vasta puoli vuotta sitten, kun tajusin että koko elämäni on esittämistä. Esitän kivaa ja ystävällistä, iloista ja aina pirteää. Mutta totuus onkin sitten synkempi, ja sitä ei moni tiedä.

Joten, jos edes läheiseni eivät tiedä miten paska olo minulla on, niin miksi puran sen tänne nettiin - kaikkien katsottavaksi? Koska on helpompi puhua ja purkautua tuntemattomille, internetin välityksellä, niin ettei tarvitse katsoa toisia kasvoihin ja estää kyynelten tuloa. Nyt voin ihan hyvin itkeä kun kirjoitain tätä tekstiä, koska tiedän, ettei kukaan näe.

Nobody knows...

Olin (taas) tänään tosi lähellä viiltää ranteeni auki. Vitutti ihan kamalasti kaikki tässä maailmassa ja oli hirveen ahdistunu olo. Nyt on onneks hieman helpottanu joten eiköhän tämä tästä. :)

Koska oletan että tämän blogin lukijat (anyone?) eivät halua lukea hirvittäviä kilometrin mittaisia purkautumistekstejäni tästä paskasta elämästä, voinkin samantien aloitaa laittoman ylipirteän merkintäni.

Tänään aamuna satoi kaatamalla. Minulle, kun erilainen olen, tuli heti iloinen mieli ja ajattelin että tämäpäs on kiva päivä (kuinka väärässä olinkaan...). Silloin sainkin tämän aivan käsittämättömän mahtavan idean pitää musaraadin, jossa ruodin ankaralla kädellä nykypäivän hittibiisejä (eli siis niitä joita kuulen 24/7 Voicen kanavalta..).

Joten, koska olette varmasti aivan järkyttyneen innoissanne persoonallisesta ajattelutavastani, niin eiköhän aloiteta;

1. Kat DeLuna - Run the Show (Feat. Busta Rhymes)
Hmm.. Mitäköhän järkevää tästä nyt sitten sanoisi? Kyseinen kappale soi ihan jatkuvasti, ja itse olen jo lopen kyllästynyt siihen. Sellanen kepeä kipalehan tämä on, mutta jos omistaa samanlaisen musiikkimaun kuin minä, niin ymmärtää, miksi biisi on täyttä p*****

2. Madonna - 4 Minutes (Feat. Justin Timberlake)
Ekan kerran kun kuulin tämän biisin ja näin musiikkivideon, totesin että Madonna on vieläkin hyvässä kunnossa. Muuta päähäni ei sitten tästä kappaleesta jäänytkään. Saattaa toki olla niin että jonkin sortin hevarina en vain osaa arvostaa/arvostella tälläisiä biisejä.

3. Sara Bareilles - Love Song
Itse kun osaan soittaa pianoa, ja pidän sen äänestä, niin voin myöntää että tämä biisi on aikas hyvä. Sellainen mitä voi kuunnella, mutta ei kuitenkaan liian kauaa. Voisin sanoa siis että tämä kappale on ihan OK.

4. The Ting Tings - That's Not My Name
ÄÄÄÄRRRRGGGGHHH!!! Kuolen aina sisäisesti kun kuulen tämän biisin. Se on vaan niin kamalan ärsyttävä!

5. Coldplay - Violet Hill
Tätä biisiä kyllä tykkään kuunnella, ihan mukavahan tämä on. :)

6. Cheek - Liekeissä
Voi kääk... Siis tän kesti kuunnella sen ainoan yhden kerran, ja senkin vain uteliaisuuteni vuoksi. Mutta varmasti sopii aika hyvin joihinkin bileisiin.

7. Leona Lewis - Better In Time
Ihan kaunis kappalehan tämä on, mutta ei vain oikein iske minuun. Sitäpaitsi, eikös neidin kaikki kappaleet ole tälläisiä surumielisiä rakkauslauluja? Tai no, mitä minä nyt hänen tuotantoonsa olisin tutustunut... :P

Tässäpä tämä. Pistäkääpä omia mielipiteitänne kyseisistä biiseistä ja muistakin, joita joko inhoatte tai rakastatte. ;)

Ai niin, ja jotta tämän päivän angstikiintiöni tässä merkinnässä täyttyisi, täytyy vielä vittuilla sille, että vanhemmat haukkuvat lapsiaan. Näin ei meidän perheessä suoranaisesti ole, mutta säälin niitä, jotka joutuvat kokemaan tälläistä :(

Yeah, right...

Ougaad, että mulla oli ärsyttävä päivä. Mitään kovinkaan erikoista ei tapahtunut, mutta siis kaikki asiat perheen kanssa ja yhet muut jutut sai taas angstikkuuden nousemaan huippuunsa. Joten, ei tämäkään ollut mun hyviä päiviäni - jos mulla nyt sellaisia on.

Ajattelin tässä ihan omaksi ilokseni surffailla netistä kuvia jotka jotenkin voisivat piristää omaa päivääni, ja nyt sitten jaan ne teidän kanssa (jos tätä joku sattumoisin lukee...?)

1. Alex Evans <3 Aina yhtä ihana :P

2. Mansikat kuuluvat kesään, ja kesä on kivaa aikaa :)

3. Kurt Cobain on älyttömän seksikäs - vaikka ei enää olisikaan täällä

4. Talvi on ylivoimaisesti lempivuodenaikani :)

Sitten näiden ihanien kuvien vastapainoksi mun on vittuiltava nyt siitä, että miksi vanhemmat lässyttää lapsilleen? Siis kyllähän ne saa osoittaa sitä että rakastaa meitä, mutta just nyt kun on murrosiässä, niin se ei oikein ole ehkä paras tapa siihen. Olen itse tästä sanonut jo omille porukoilleni, mutta milloinpa ne minua kuuntelisivat. Että tuollaisia ällöjä lempinimiä on vaan kestettävä. Ehkä näin ei ole kaikilla, mutta itse kun en oikein pidä vanhemmistani, tai miten sen nyt selittäisi... Tämä kaikki saattaa toki kuullostaa teinin tavallisilta angstailuilta (mitä tämä myös on!) mutta mun elämässä mikään ei ole kovin helppoa, ja siksi tälläisetkin asiat ottaa aivan suunnattomasti päähän.

Huh. Nyt purkauduin tännekkin, ja voin sanoa että kyllähän se hieman helpotti. Muttamutta, nyt kun en ajattellut tähän merkintään kaikkea minua vaivaavia asioita tunkea, niin on ehkä parasta että lopettelen tähän näin.. See ya!

It's right here, it's controlling my mind

Hahaa, ensimmäinen merkintäni. Tätä blogia tehdessäni ajattelin etten osaa kirjoittaa yhtään mitään, ja vieläkin tuntuu siltä. Varsinkin tämän ensimmäisen kirjoituksen tekeminen on haastavaa, sillä kaikki alkaa tästä, ja aloituksen täytyisi olla mielenkiintoinen... Ei taida onnistua minulta.

Jos nyt vaikka aloitan suoraan siitä että miksi ihmeessä MINÄ kirjoitan BLOGIA. Olen aina tykännyt raapustella juttuja vihkoihin, tietokoneen muistiin ja pitänyt siitä että äidinkielen tunneilla annetaan kirjoitustehtäviä. Päiväkirjaakin olen kirjoittanut, mutta sitten ajattelin siirtyä nykyaikaan ja tehdä oman blogin, jota kaikki pystyvät lukemaan. Tänne siis ajattelin vuodattaa kaiken mikä minua painaa, tai mikä minua piristää. Kuitenkin niin, että pysyn tuntemattomana.. :)

Joten, jos haluan pysyä tuntemattomana, minun täytyy valikoida tarkasti asioita joita kerron. Voin kuitenkin sen sanoa, että olen tällä hetkellä ylä-asteella, ja asun Etelä-Suomessa. Muut jutut jätän omien arvauksienne varaan... ;)

Tässä ensimmäisessä merkinnässäni en vielä vuodata mitään, mutta jos tänään myöhään illalla tulee joku hirvittävä kirjoitusvimma, niin saattaa olla että tännekkin omia ajatuksiani tulen tunkemaan. Mutta viimeistään huomenna saan jotain aikaiseksi omasta elämästäni ;D

Suosittelen kuuntelemaan: Gabriella Cilmi - Sweet About Me .....Ei ollenkaan sellaista musiikkia mitä yleensä kuuntelen (itse pidän hevistä..) mutta silti se on sellainen biisi jota korvani kestävät ;)